Suomen yleiset vuosituhatjulistuksen (Millennium Development Goals, MDG) mukaiset, tavoitteet kehitysyhteistyössä ovat; köyhyyden vähentäminen, ympäristöuhkien torjuminen, tasa-arvon edistäminen, ihmisoikeuksien, kansanvallan ja hyvän hallinnon edistäminen, maailmanlaajuisen turvallisuuden lisääminen sekä taloudellisen vuorovaikutuksen lisääminen. Suomi pyrkii auttamaan vastaanottajamaata sen kehityspäämäärien saavuttamisessa ja vahvistamaan suotuisaa toimintaympäristöä.
Namibiassa Suomen tavoitteena on siirtyä kahdenvälisestä lahja-avusta muihin yhteistyömuotoihin, kuten kauppa, matkailu ja institutionaalinen yhteistyö vuoteen 2008 mennessä.
Suomen kahdenvälisen avun sektoreita Namibian itsenäisyyden aikana ovat olleet maaseudun vesihuolto, terveys, hyvä hallinto, metsätalous, kaivosteollisuuteen liittyvä kartoitustoiminta, ympäristösektorin kestävä kehitys ja aluehallinto. Viimeisten kahden vuoden aikana hankkeet on pyritty saattamaan loppuun kestävästi.
Namibian ja Suomen viimeinen kahdenvälinen hanke, 'Support to the Namibian Decentralisation Process', joka tukee aluehallintoa ja hajasijoittamisprosessia, alkoi 1.10.2004 ja kestää 3,5 vuotta. Sen tavoitteena on tukea läänitason ja eri ministeriöiden toimintoja hajasijoittamisen eteenpäin viemisessä. Hankkeen piirissä on 13 lääninhallitusta ja yhdeksän linjaministeriötä. Suomen tuki hankkeelle on 6 miljoonaa euroa ja Namibian tuki on 8 miljoonaa Namibian dollaria.
Suomi tekee jatkuvaa yhteistyötä toisten avunantajien kanssa. Yhteistyötä on tällä hetkellä hajasijoittamisen tukemisessa Ranskan kanssa. Samoin yhteistyö EU-komission kanssa on ollut kiinteää.
Namibian ja Suomen yhteistoiminnan mahdollisuuksia ovat lisäksi alueelliset hankkeet SADC:n ja NEPAD:n kautta.
Korkotukiluotto on uusi instrumentti Namibiassa. Korkotukiluottoja voidaan käyttää Namibiassa, koska maa on luokiteltu alemman keskitulon maaksi. Hankkeiden tulee kuitenkin olla linjassa Namibian köyhyydenvähentämisstrategian kanssa, sekä sellaisia, jotka vähentävät köyhyyttä suotuisan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kehityksen kautta.
Korkotukiluottoja myönnetään vain liiketaloudellisesti kannattamattomille hankkeille. Useimmat korkotukihankkeet ovat julkisen sektorin hankkeita.
Korkotukiluotto on luotonottajalle koroton ja luotto annetaan koko summalle. Takaisin maksuaika vaihtelee 10-15 vuoden välillä. Korko maksetaan Suomen ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista. Päätöksen korkotuen myöntämisestä tekee Suomen ulkoasiainministeriö ja luottoon liittyvät riskit takaa Finnvera Oy. Luoton myöntäjinä voivat toimia suomalaiset tai muut Euroopan talousalueen luottolaitokset.
Ulkoasiainministeriö antaa teknistä apua korkotukihankkeiden suunnitteluun ja hankintaprosesseihin. Hankkeissa vaaditaan suomalaisen intressin toteutumista ja merkittävää kotimaisuusastetta. Toivottavaa on, että hanke on suomalaisen osaamisen kannalta kiinnostavalla toimialalla ja siihen liittyy suomalaisen teknologian soveltaminen tai käyttö Namibiaa erityisesti hyödyntävällä tavalla, tai että hanke sisältää merkittäviä kehitysvaikutuksia, tai myönteisiä ympäristövaikutuksia. Jokainen hakemus käsitellään omana erillisenä hakemuksena.
Korkotukiluottoja ei ole vielä myönnetty Namibiaan, koska Suomen ja Namibian välinen aiepöytäkirja on vielä työn alla (joulukuussa 2005).
TTT-määrärahat ovat ulkoasiainministeriön rahoitusmekanismi. Sitä käytetään taloudellisiin, teollisiin ja teknologiahankkeisiin kehitysmaissa. TTT-määrärahojen tavoitteena on saada aikaan pitkäaikaisia kaupallisia yhteistyöhankkeita. Niitä voivat hakea suomalaiset yritykset ja instituutiot, joita ei rahoiteta julkisista varoista. Etusija annetaan pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla on hallussaan uusi tuote, uusi prosessi, uusi markkina-alue tai suomalaista tietotaitoa. TTT-määrärahaa voidaan käyttää kannattavuusselvityksen tekemiseen, koulutukseen, asiantuntijoiden hankkimiseen ja suunnitteluun. TTT-määrärahoja ei myönnetä yksittäisiin markkinatutkimuksiin, seminaareihin tai vierailuihin. Normaalisti rahoitettava osuus on puolet hankkeesta, 50 %. Rahoitusinstrumentin tavoitteena on auttaa alkuun uusi, kestävä taloudellinen hanke.
Finnfund tarjoaa osakesijoituksia ja lainoja investointeihin, kuten myös välirahoitusta. Osakesijoitukset tehdään suoraan (tai holding-yhtiön kautta) yhtiölle, kuten myös investointilainat. Laina-aika on normaalisti 5-7 vuotta ja vapaavuosien määrä on 1-2 vuotta. Takaisinmaksu tehdään kullekin hankkeelle sopivaksi. Finnfundin rahoittama osuus koko hankkeesta ei yleensä ylitä yhtä kolmasosaa rahoitustarpeesta.
Pohjoismainen investointipankki on pohjoismaiden yhteinen kansainvälinen rahoitusinstituutio. Se rahoittaa sekä yksityisiä että julkisia hankkeita. NIB:n ulkomaisen lainaus koostuu hankeinvestointilainoista, jotka yleensä myönnetään maiden hallituksille tai hallituksen takuuta vastaan hankkeille, jotka ovat yleishyödyllisiä.
Namibiassa, joka on ns. siirtymästrategiamaa, Suomen ja Namibian viranomaisten yhteistyötä pyritään ylläpitämään ja jatkamaan hankkeiden ja siirtymäkauden jälkeenkin. Samalla pyritään vahvistamaan kaupallis-taloudellista ja tutkimusyhteistyötä. Institutionaalisessa kumppanuudessa, jotka ovat hankkeita tai ohjelmia, suomalainen virasto, yliopisto tai tutkimuslaitos tekee yhteistyötä Namibiassa sijaitsevan vertaisinstituution kanssa. Toiminta on yhteistyökumppaneiden omaa, vakiintunutta toimintaa, normaalia kansainvälistymisen yhteistyötä ja hyödyttää molempia osapuolia. Eri tutkimuslaitoksilla voi olla tutkijavaihtoa tai yhteisiä hankkeita ja yliopistoilla opettajanvaihtoa tai yhteisiä opinto-ohjelmia.
Namibiassa on käynnissä jo useammanlaatuista institutionaalista yhteistyötä:
