Suomen ja Namibian välillä on pitkäaikainen suhde, joka alkoi jo vuonna 1869, kun suomalaiset lähetystyöntekijät saapuivat Pohjois-Namibiaan. Lähetystyön vaikutukset ovat edelleen näkyvät, perustivathan suomalaiset evankelis-luterilaisen kirkon, kehittivät terveydenhuoltoa ja koulutustoimintaa pohjoisessa, jossa suurin etninen ryhmä ovambot oppivat suomea ja saivat nimensä suomalaisen kaiman mukaan. Suomi myös tuki monin tavoin Namibian itsenäisyystaistelua ja presidentti Martti Ahtisaaren rooli itsenäisyyssuunnitelman toteuttamisessa oli merkittävä. Namibia oli Suomen suurimpia kehitysyhteistyön kohdemaita koko 1990 -luvun. Suomi oli ensimmäisiä maita jonka kanssa Namibia solmi diplomaattisuhteet vuonna 1990.
Suomen ja Namibian suhteet ovat ongelmattomat. Suomi mainitaan jatkuvasti maana, joka on tukenut Namibiaa sen itsenäistymistaistelussa ja auttanut monin tavoin rakentamaan nuorta valtiota itsenäistymisen jälkeen. Suomen ja Namibian väliset suhteet ovat kosketuspinnaltaan laajat ja monimuotoiset ja kanssakäyminen on vilkasta monilla tasoilla ja alueilla niin kulttuurin, tieteen, opetuksen kuin kirkkojen ja kuntienkin tasolla.
Viime vuosien korkean tason vierailut ovat merkkinä hyvistä suhteista; vuonna 2002 Suomessa vierailivat Namibian valtiovarainministeri, ympäristö-ja matkailuministeri sekä kauppa-ja teollisuusministeri valtuuskuntineen. Vuonna 2003 vankila-ja rikosseuraamuspalveluista vastaava ministeri tutustui Suomen vankiloihin ja tapasi Suomen korkeinta poliittista johtoa. Namibian opetusministeri vieraili Suomessa syksyllä 2005. Suomen ulkomaankauppaministeri vieraili Namibiassa vuonna 2002.
Vuosi 2008 oli erittäin vilkas vierailuvuosi. Tuolloin Namibian pääministeri sekä opetusministeri vierailivat Suomessa kesäkuussa ja turvallisuusministeri elokuussa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen vieraili puolestaan Namibiassa lokakuussa.
Suomen ja Namibian kauppa-ja taloussuhteet eivät ole olleet merkittävät. Vienti ja tuonti ovat varsin vähäisiä ja suomalaisia matkailijoita käy Namibiassa noin 1000 vuosittain. Viime vuosina Suomesta ei ole suuntautunut investointeja Namibiaan. Suomalaisyritysten toiminta Namibiassa on minimaalista. Suomen ja Namibian välillä on solmittu investointisuojasopimus joka astui voimaan toukokuussa 2005.
Suomen ja Namibian viranomaiset tekevät yhteistyötä kaupallisten ja taloudellisten suhteiden vahvistamiseksi .Alueelliset sopimukset ja kaupan esteiden poistaminen ovat laajentaneet suomalaisyritysten liketoimintamahdolisuuksia Namibiassa.
Suomen ja Namibian välisissä suhteissa kehitysyhteistyö on ollut keskeistä. Vuosina 1976-1992 Suomi tuki Swapon stipendiaattiohjelmaa jonka puitteissa 65 namibialaista opiskelijaa valmistui Suomen yliopistoista.. Vuosina 1991-2003 kehitysyhteistyömaksatukset ovat olleet kaikkiaan noin 74 miljoonaa euroa. Alussa Suomi ja Namibia tekivät kahdenvälistä yhteistyötä vesihuollon, terveydenhuollon, metsien ja kaivosteollisuuden aloilla. Sittemmin yhteistyö laajeni ympäristön suojeluun, valtionhallinnon kapasiteetin rakentamiseen ja aluehallinnon kehittämiseen. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa on tuettu liki 8 miljoonalla eurolla vuosina 1991-2003. Humanitaarista apua on annettu jonkin verran lähinnä pakolaisapuna ja ruoka-apuna. Paikallisen yhteistyön määrärahan rahasto perustettiin 2000-luvun alussa ja rahoitus kohdistetaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen, demokratian, ihmisoikeuksien ja kulttuurin tukeen sekä namibialaisten ja suomalaisten instituutioiden välisen yhteistyön fasilitointiin.
Namibia on ns. siirtymästrategiamaa, jossa valtioneuvoston vuoden 2001 periaatepäätöksen mukaisesti luovutaan pitkäaikaisesta kahdenvälisestä lahjamuotoisesta hankeyhteistyöstä 3-7 vuoden aikana ja siirrytään käyttämään pääosin muita yhteistyöinstrumentteja.
Siirtymäkausi päättyi vuonna 2008 ja viimeinen perinteinen kahdenvälinen kehitysyhteistyöhanke päättyy huhtikuussa 2009. Tulevaisuudessa yhteistyö keskittyy instituutioiden väliseen yhteistyöhön, korkotukiluottoihin, paikallisen yhteistyön määrärahan monipuoliseen käyttöön sekä kansalaisjärjestöjen työn tukemiseen.
Edustuston kulttuuriprofiili on korkea. Se perustuu pitkään ja kosketuspinnaltaan laajaan yhteistyöhön maittemme hallitusten, kirkkojen ja instituutioiden välillä. Paikallisen yhteistyön määrärahan (PYM) yksi prioriteettialue on Namibian kulttuuri-identiteetin vahvistaminen ja sitä toteutetaan pääsääntöisesti Suomen ja Namibian instituutioiden (kunnat, oppilaitokset, teatterit, museot) välisen yhteistyön avulla. Rahaston varoin tuetaan etenkin teatteria, näytelmäkirjallisuutta, ohjausta, kirjoittamisen ja lukemisen kulttuurin edistämistä nuorten keskuudessa, perinnemusiikin ja nykymusiikin yhdistämistä, musiikkikasvatusta, museotoimintaa ja kulttuuriperinnön tallentamista, elokuvatoimintaa ja käsityötaiteen kehittämistä.
